Sivuston teko on kesken

Pääsivu - Sivukartta - Akvaario - Akvaarioveden kovuus

M.

Akvaarioveden kovuus

Akvaarioveden kovuus
Kokonaiskovuus
Karbonaattikovuus
Muuntokerrointaulukko
Kirjallisuus

Veden kovuus on vanha käsite. Se on aikoinaan tarkoittanut pyykin pesussa tarvittavan saippuan määrää. Mitä "kovempaa" vesi on, sitä enemmän saippuaa tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla. Vedessä oleva kalsium muodostaa saippuan kanssa kalkkisaippuaa, joka ei pese, vaan saostuu. Saippuaa piti lisätä, kunnes kaikki kalkki oli sitoutunt ja saippua alkoi tehota likaan. Kalojen kannalta veden kovuuskäsitteellä sinänsä ei ole merkitystä. Vesi ei ole kaloille mitenkään "kovaa" tai "pehmeää". Kovuudella tarkoitetaankin nykyään veteen liuenneiden kaksi tai useampiarvoisten ionien määrää. Yksiarvoiset ionit eivät vaikuta veden kovuuteen, joskin antavat vedelle muita ominaisuuksia. Ionit, suolapitoisuus

alkuun

Kokonaiskovuus

Kokonaiskovuus (GH=Gesamthärte) ilmaisee kaksi- (tai kolmi-)arvoisten ionien määrää vedessä (yleisimmin kalsium- ja magnesium-(-bi)karbonaatit ja -sulfaatit.

Esimerkkejä kokonaiskovuuden aiheuttajista:
Kalsiumsulfaatti, magnesiumbikarbonaatti.

Aina silloin tällöin näkee että kokonaiskovuuden ja karbonaattikovuuden ominaisuudet sekoitetaan. Kovan veden mielletään olevan hyvin puskuroitunutta eli sen pHta olisi vaikeampi muuttaa kuin pehmeän. Näin ei kuitenkaan ole, jos tarkoitetaan kokonaiskovuutta.

Liuotetaan tislattuun veteen kipsiä (kalsiumsulfaattia), saadaan kovaa vettä, mutta sillä ei ole sanottavaa puskurointikykyä, kun karbonaattikovuutta ei nyt ole.

Natriumkarbonaattia tislattuun veteen lisättäessä karbonaattikovuus (oikeammin alkaliniteetti) nousee, mutta kokonaiskovuus on nolla, Tällainen "pehmeä vesi" on kuitenkin hyvin puskuroitunutta. Pitää siis tarkoin erottaa nämä käsitteet, ja pitää ne erillään.

Kokonaiskovuus ilmaisee kaksi- (ja useampiarvoisten) maa-alkalimetallien määrää vedessä (yleisimmin kalsium ja magnesium).

Mitä kovuuden lukuarvo käytännössä tarkoittaa:

Kovuusmg/ldH
Erittäin pehmeää0 - 550 - 3
Pehmeää55 - 1103 - 6
Keskikovaa110 - 1606 - 9
Kovahkoa160 - 2159 - 12
Kovaa215 - 32012 - 18
Erittäin kovaa320+18+

Karbonaattikovuus ilmaisee karbonaatti- ja vetykarbonaatti-ionien määrää vedessä.

Kokonaiskovuuden nostaminen.

alkuun

Karbonaattikovuus

Karbonaattikovuus (KH=Karbonathärte) ilmaisee bikarbonaatti- ja/tai karbonaatti-ionien määrää vedessä silloinkin kun varsinaisia kovuuden aiheuttajia (yleisimmin maa-alkaalimetallit, kalsium ja magnesium) ei ole vedessä lainkaan. Tällaisia karbonaattikovuutta, mutta ei kokonaiskovuutta muodostavia suoloja ovat mm. yksiarvoiset natrium- ja kalium- karbonaatit ja -vetykarbonaatit.

Aikoinaan kokonaiskovuus määriteltiin karbonaatti ja ei-karbonaattikovuuksien summaksi. Tämä määritelmä ei pidä paikkaansa kun karbonaattikovuus on suurempi kuin kokonaiskovuus. Karbonaattikovuus-käsite olisi syytä korvata alkaliniteetilla eli haponsitomiskyvyllä, joka voidaan ilmoittaa mval/l. Bikarbonaatti- ja karbonaattipitoisuus antavat toki myös mielekkään arvon.

KH 1 dH° vastaa 0,36 mmol/l tai 21,96 mg/l vetykarbonaattia. Alkaliniteettina 1 dKH° vastaa 0,355 mval/l (dKH° deutsche Karbonathärtegrad = saksalainen karbonaattikovuus-aste) Karbonaattikovuuden nostaminen.

alkuunMuuntokerrointaulukko

Muuntokerrointaulukon avulla voi vertailla eri kovuusyksiköitä toisiinsa.

 °dHmval/lmmol/lmg/l Camg/l CaOmg/l Mgmg/l MgO
°dH10,3550,1787,11810,0004,3177,158
mval/l2,81510,50020,04028,04012,15320,152
mmol/l5,6312,000140,08056,07924,30540,304
mg/l Ca0,1400,0500,02511,3990,6061,006
mg/l CaO0,1000,0360,0180,71510,4330,719
mg/l Mg0,2320,0820,0411,6492,30711,658
mg/l MgO0,1400,0500,0250,9941,3910,6031

alkuun

Kirjallisuus

Varjo, M., (1989): Akvaariomaailma, WSOY. Porvoo.