Sivuston teko on kesken

Akvaarion kalaton kypsytys

Akvaario voidaan kypsyttää nopeasti ja tehokkaasti, kun ensin kypsytetään vain suodatin Tetran kehittämällä SafeStart-bakteerivalmisteella..

Palikkaohjeet kalattomaan kypsytykseen

Normaalisti akvaarion kunnollinen kalaton kypsytys on vaatinut 2 -5 viikkoa. Tähän on suurimpana syynä varmasti ollut heikkolaatuinen ymppi, ts. siinä on ollut vain hyvin vähän eläviä typpibakteereita. Tähän viittaavat monet epäonnistumiset. Seurauksena on mm. tingitty kunnollisesta kypsyttämisestä. Jos testeillä havaittavan nitriittimäärän muodostumiseen menee viikko, ehtii ammoniumin määrä kasvaa huomattavan suureksi päivittäisillä lisäyksillä. Se taas saattaa haitata kypsytystä ja vaatii vedenvaihtoja kesken kypsytyksen. Tästä on ilmeisesti seurannut monia epäonnistumisia ja kovasti tunnutaan asiallista kalatonta kypsyttämistä pidettävän vaikeana.

Kunnollisella ympillä pitää nitriitin muodostumisen alkaa välittömästi ja mitattavien pitoisuuksia olla selvästi havaittavissa jo vuorokauden kuluessa. Myös nitraattia pitää ilmestyä pian nitriitin muodostumisen jälkeen.

Yleisesti käytettyjä ymppejä huonoimmasta alkaen:
a) Ymppi otetaan kaverin/tutun akvaariosta. Tähän sisältyy huomattava kalatautiriski. Kaloissa voi olla parantumattomia sairauksia ja piileviä loisia, kuten sisälmysmatoja, vaikka kalat ulkonaisesti vaikuttavat terveiltä. Perusteltu syy välttää moista kokonaan
b) Multaa pellosta tai kukkaruukusta. Ymppi saattaa sisältää tarpeeksi typpibakteereita, mutta voi olla toisinkin. Ympin laadusta ei siis ole mitään tietoa ennakkoon. Ei siksi ole mitään syytä turvautua siihen. Lisäksi multa saattaa tukkia suodattimen ja pohjamateriaalin.
c) Ehdottomasti paras on ymppi, jonka tiedetään sisältävän riittävästi oikean laatuisia typpibakteereita.

Nopeimmin akvaario kypsyy kun jo heti alussa bakteerimäärä on mahdollisimman suuri, bakteereilla on riittävästi ruokaa ja optimaaliset olosuhteet. Jos bakteeri jakaantuu kerran kahdessa vuorokaudessa, lyhentää kaksinkertainen ymppi kypsymisaikaa kahdella vuorokaudella.

Seuraavassa esittämälläni menetelmällä on mahdollista kypsyttää suurikin akvaario vaikka jo ennalta siis ennenkuin akvaariota on edes perustettu saati tuotu kotiin. Akvaario voidaan myös sisustaa suodatinta lukuunottamatta täysin valmiiksi. Kasvit voidaan istuttaa ja lannoittaa. Kasvien annetaan mielellään juurtua noin viikon ajan ennenkuin kalasto tuodaan sisään. Tuon viikon lopulla erikseen kypsytetty suodatin pannaan paikoilleen ja kytketään toimintaan. Jos myös pohjamateriaalia on kypsytetty, sitä lisätään varovasti pohjan pinnalle. Noin 1 mg/l ammoniumilla voidaan varmistaa että kaikki toimii; ammoniumin pitää muuttua nitraatiksi vajaassa vuorokaudessa, jos suodatin on kunnolla kypsytetty ja sen mitoitus sopii ko. akvaarioon

Vesi ei samene, jos kypsytetty, lisättävä hiekka/sora panaan muovipussiin, johon lisätään varovasti vettä akvaariosta. Tämä pussi viedään hyvin lähelle akvaarion pohjaa ja valutetaan hiekkaa/soraa hitaasti eri puolille pohjan pinnalle.

Käytin alkuperäistä Chris Cow'n kypsytysohjetta jossa veteen lisätään päivittäin 5 mg/l ammoniumia, kunnes nitrittiä alkaa muodostumaan, jolloin päivittäin lisättävä ammoniummäärä puolitetaan. Kun myös nitraattia alkaa olla, puolitetaan lisättävä määrä jälleen eli neljäsosaan. Aluksi siis noin 5 mg/ päivittäin, sitten 2,5 mg/ ja lopuksi noin 1 mg/l. Akvaario on kypsä, kun nitriittiä ei enää ole, vaan lisätty ammonium hapettuu nopeasti nitriitin kautta nitraatiksi (fishless cycling, http://www.tropicalfishcentre.co.uk/Fishlesscycle.htm)

Kaikkiaan kypsymiseen menee tällä menetelmällä alle kaksi viikkoa. Kypsyminen on varmaa eikä kalatautiriskiä kypsytyksessä ole.

Testiakvaario

Testiakvaariona oli muovipalju, jossa ei ollut pohjahiekkaa eikä minkäänlaisia somisteita. Tarkoitus oli kypsyttää pelkkä omatekoinen tämänkokoiseen akvaarioon ylimitoitettu sisäsuodatin. Lisäsin paljuun lämmittimen ja suodattimem sekä 18 litraa vettä. Kytkin lämmittimen päälle ja käynnistin suodattimen

Suodattimen ohessa voidaan kypsyttää myös 1-3 litraa hiekkaa/soraa. Tämä levitetään sitten kypsytyksen jälkeen akvaarion pohjahiekan/soran pinnalle. Typpibakteerit leviävät siitä sitten pohjamateriaaliin.


Muovipallju

Suodatin ja lämmitin

Vedenparannusaine

Laimensin Junglen "Start Right"-näytepussin sisällön 4 kertaiseksi hanavedellä ja käytin yhden neljäsosan. Pussissa oli 7 ml nestettä, joka oli tarkoitettu 60 litraan. Start Right hajottaa sekä kloorin että kloramiinin valmistajan antaman tiedonmukaan.

pH:n nosto ja hiilen lisääminen typpibakteereille

Lisäsin tasatun 1 ml mitallisen ruokasoodaa tarkoituksena lisätä karbonaattia ja nostaa pH:ta. Käynnistin suodattimen ja annoin veden sekottua jonkun minuutin.

Ammoniumlähde

Ammoniumlähteenä käytin hirvensarvensuolaa (pussi 30g, apteekista). Lisäsin sitä aluksi 1 millilitraa (tasattu 1 ml maustemitallinen). Siitä tuli suunnilleen 5-6 mg/l.

Typpibakteeriymppi

Typpibakteeriymppinä käytin TetraAqua® SafeStart-bakteerisuspensiota. Sitä annostellaan valmistajan ohjeen mukaan 5 millilitraa kuuteen litraan akvaarion vettä. Näin ollen tuohon 18 litraan riittää 3 * 5 ml bakteerisuspensiota (Bakteeriymppi on siemen tai alkuannos, josta bakteereita lisätään. Suspensio on seos, jossa on kiinteitä hiukkasia nesteessä). Lisäysten sekoituttua veteen ja suodattimeen mittasin alkuarvot tippatesteillä.

SafeStart pullollinen (100 ml) on tarkoitettu lisättäväksi 120 litraan akvaariovettä. Pullo maksaa Suomessa toistakymmentä euroa, ja 550 litran akvaarioon tarvittaisiin 4-5 pullollista, minkä koen jo kalliiksi pelkkään kypsytykseen. Siksi päätin kokeilla SafeStartin käyttöä bakteeriymppinä ja kasvattaa nopeasti riittävän typpibakteeriston isoonkin akvaarioon.

TetraAqua® SafeStart sisältää valmistajan ilmoituksen mukaan, toisin kuin monet muut bakteerivalmisteet, ammoniumia nitriitiksi hapettavia Nitrosomonas- ja Nitrosospira-bakteereita sekä myös nitriittiä nitraatiksi hapettavia Nitrospira-bakteereita. On todettu, että juuri kyseiset bakteerit ovat tehokkaita akvaarioissa

Vakuutuin valmisteen tehokkuudesta mm. omissa kypsytyskokeissani

Välineet



Käytin kaikkiin tilavuusmittauksiin helposti saatavissa olevaa talousmittalusikkasarjaa, jossa on:
maustemitta = 1 ml
teelusikka = 5 ml
ruokalusikka = 15 ml
½ dl = 50 ml
1 dl = 100 ml

Lisäksi käytin neulattomia 1 ml ja 5 ml lääkeruiskuja mittauksiin

Vesianalyysit

Käytin Tetran ammoniakki/ammonium- (NH3/NH4+), nitriitti- (NO2-) ja nitraatti- (NO3-) -tippatestejä sekä JBL ja Jungle 5-testin liuskatestejä.

Tippa- tai liuskatestien värikartoista ei tarkkoja arvoja saa. Pitäisi olla sähköinen fotometri

Kovin kummoisiin mittatarkkuuksiin ei kypsyttämisessä kuitenkaan ole tarpeen mennä. Olennaista on ettei kypsytyksen päättyessä vedessä enää ole lainkaan ammoniakki/ammoniumia eikä nitriittiä.

Allaolevassa taulukossa on alkutilanne.

 Ammoniakki/
ammonium
Nitriitti
NO2
Nitraatti
NO3
HSS
lisäys ml
Alkuarvot6-10 mg/l 0 mg/l0 mg/l1 ml

HSS = hirvensarvensuola. Jäin odottamaan tilanteen kehittymistä vuorokaudeksi.

Alla tilanne vuorokauden kuluttua. Nitriittiä on jo alkanut muodostua, joten puolitin jatkossa ammoniumin annostelun alkuperäisen ohjeen mukaisesti.

 Ammoniakki/
ammonium
Nitriitti
NO2
Nitraatti
NO3
HSS
lisäys
01 vrkNAn 1,6 mg/lNA0,5 ml

NA = ei mitattu tippatestillä. Ammoniunlisäykset millilitroina alkuperäistä suolaa vesiliuoksessa.

Koska nitriittiä jo selvästi oli muodostunut, lisäsin 0,5 ml hirvensarvensuolaa. Menettelin siten että liuotin tasatun 1 ml suolaa desilitraan vettä ja käytin siitä suolan liuettua puolet. Suolaa siis tuli 0,5 millilitraa

Liuskatestien mukaan myös nitraattia oli alkanut muodostua, joten laimensin hirvensarvensuolaliuoksen nelinkertaiseksi eli lisäsin vain neljäsosan millilitraa päivittäin kolmannesta vuorokaudesta lähtien. Siis 1 tasattu millilitra hirvensarvensuolaa viiteen millilitraan vesijohtovettä, joka kaadetaan johonkin kuppiin. Lisätään kolme kertaa viisi millilitraa vettä tuohon kuppiin. Tästä käytetään päivittäin 5 millilitraa. Näitä lisäyksiä tein 3. vuorokaudesta lähtien. Tein ammoniumlisäykset aina mittausten jälkeen.

 Ammoniakki/
ammonium
Nitriitti
NO2
Nitraatti
NO3
HSS
lisäys ml
02 vrkn. 4 mg/l3,3-33 mg/lNA0,5 ml
03 vrkNA3,3-33 mg/lNA0,25
04 vrkn. 4 mg/l 3,3-33 mg/lNA0,25
05 vrkNA 3,3-33 mg/lNA0,25
06 vrk0,5 mg/l 3,3-33 mg/lNA0,25
07 vrk0,25 mg/l 3,3-33 mg/l25-50 mg/l0,25
08 vrkNA 3,3-33 mg/lNA0,25
09 vrkNA 3,3-33 mg/lNA0,25
10 vrkNAn. 4 mg/lNA0,25
11 vrkNAn. 0,8 mg/lNA0,25
12 vrkNA0 mg/lNA0,25
13 vrk00 mg/lNA 0

Suodattimen kypsytysvaihe päättyi.

Nitraatin määrä ei tässä noussut edes 100 mg/l, minkä seuraava laskelma selvästi osoittaa:

5 mg/l Ammonium muuntuu nitraatiksi 3,44 kertaisesti molekyylipainon mukaan eli 5 mg/l * 3,44 => 17,2 mg/l
2,5 mg/l ammoniumia hapettuu vastaavasti 8,6 mg/l nitraatiksi.
1,25 mg/l => 4,3 mg/l ja siis 12 * 4,3 = 51,6 mg/l

SafeStartilla tässä saavutettiin 14 vuorokauden mittainen kypsytys, jossa veteen lisätään ammniumia 5 + 2,5 + 12 * 1,25 mg/l eli 22,5 mg/l mg/l. Se hapettuu nitraatiksi kertoimella 3,44 eli kaikkaan kypsennyksessä syntyy nitraattia teoriassa siis 77,4 mg/l.

Kun sekä ammonium- että nitriittipitoisuudet olivat vähentyneet nollaan, katkaisin sähkön ja otin suodattimen pois testiakvaariosta ja valutin siiä ylimääräisen veden pois. Kypsytys paljussa ei ollut mikään "kevytkypsytys", ja kuitenkin siihen meni vain 12 vuorokautta. Olennaista kypsyttämisessä on, että kasvaville bakteereille tarjotaan riittävästi ravintoa ja happea.

100 litran akvaarion kypsyttäminen esikypsytetyllä suodattimella

Panin kypsyneen suodattimen 100 litran akvaarioon, jossa oli vain muutama kivi. Ei mitään pohjamateriaalia eikä somisteita. Täytin akvaarion uudella vedellä, johon lisäsin 7 millilitraa Junglen "Start Right"-vedenparannusainetta poistamaan klooriyhdisteet.


100 litran akvaario, jossa kypsytetty biologinensuodatin

Lisäsin yhden maustemitallisen hirvensarvensuolaa kuvaamaan kalojen aineenvaihduntaa. Välittömästi sen jälkeen mittasin ammoniakki/ammonium- ja nitriittipitoisuudet.

Tarkoitus oli näin kokeilla riittääkö kypsyttämäni suodatin heti pitämään 100 litran akvaarion biologisen suodatuksen kunnossa.

 Ammoniakki/
ammonium
Nitriitti
NO2
Nitraatti
NO3
HSS
lisäys ml
Alkuarvot 6 mg/l 0,0 01 ml
Ilta3 mg/l0,3NA 0

Mittasin alkuarvot ammoumin lisäyksen jälkeen aamulla ja samana iltana.

 Ammoniakki/
ammonium
Nitriitti
NO2
Nitraatti
NO3
HSS
lisäys ml
01 vrk2 mg/l0,6 mg/lNA0,25 ml
02 vrk3 mg/l1,6 mg/lNA0,25 ml
03 vrkNA4 mg/lNA0,25 ml
04 vrkNA3 mg/lNA0,25 ml
05 vrkNA0,6 mg/lNA0,25 ml
06 vrk0,25 mg/l *)  -> 2 mg/l0 mg/l12,5-25 mg/l0,25 ml
07 vrk0,25 mg/l0,3 mg/lNA0,25 ml
08 vrk0 mg/l0,3-3 mg/l mg/lNA0,25 ml
09 vrk0,25 mg/l0 mg/lNA0,25 ml
10 vrk0 mg/l0 mg/ln. 50 mg/l0

*) vaikka nitriittiä ei enää ole, on ammoniumia vielä hieman jäljellä. 0,25 ml lisäyksen jälkeen sen pitoisuus oli n. 2 mg/l.

Kävi ilmi ettei suodattimen kypsyttäminen ollut riittävä, vaan jouduin kypsyttämään sitä lisää. Mahdollisesti isommilla ammoniumin annostuksilla olisin saanut suodattimeen isomman bakteerikannan.

Tämä jää vielä nähtäväksi.

 
© Jukka Järvi. Sivu on julkaistu 8:11.2006 ja viimeksi päivitetty: 11:11.2006