Sivuston teko on kesken

Alkusivu - Ohjeita - Seura-akvaario

Kalojen epänormaalit uintiasennot voivat johtua erilaisista syistä.

Seura-akvaario

Yleisiä virheitä
Mitä virheistä seuraa
Alku parempaan seura-akvaarioon
Hyvä seura-akvaario

alkuun

Yleisiä virheitä

Seura-akvaariot ovat varmasti yleisin akvaariotyyppi. Useimmat aloittelijat aloittavat akvaariotaipaleensa seura-akvaariolla. Hankitaan joitakin sinisiä, punaisia ja keltaisia kaloja sekä ehkä joku monni pohjalle jätteitä syömään. Ravinnoksi kaloille ostetaan jotain hiutaleruokaa, jota säilytetään akvaarion kansilasin tai valaisimen päällä.

Myyjien asiantuntemus on valitettavan usein myös vasta-alkajan tasolla tai ei niinkään hyvä, joten heiltä ei asiallisia neuvoja ole läheskään aina odotettavissa.

Toinen vaihtoehto on, että akvaarioon hankitaan heti akvaario-oloihin sopimattomia kaloja, kuten kultakaloja. Tällöin kuitenkin joudutaan useimmiten paneutumaan makuasioihin ja muihin makumieltymyksiin, eli asioihin, joihin en sivuillani paneudu. Näiden kalojen ruumiinmuoto ja uintitapa osoittaa niiden elävän kivuliasta elämää. Akvaario ja sen asukit on tällöin hankittu lähinnä koriste-esineeksi, jossa eläimellä sinänsä on koriste-esineen arvo.

Kuitenkin eläinsuojelulaki koskee myös kaloja, jonka varsinkin jalostettuja kultakaloja haluavien sekä niistä pitävien tulee tietää. Sama koskee niitäkin, joilla on liian kookkaiksi kasvavia tai muutoin akvaarioon sopimattomia kaloja liian pienessä tilassa. Se että näitä kaupassa myytävänä lainkaan on, on jo sinänsä lainvastaista!

alkuun

Mitä virheistä seuraa

Vasta-alkajan seura-akvaario on erittäin opettavainen tapa tutustua akvaarion pidon eri ongelmiin, jos siihen paneudutaan kunnolla. Silloin tällöin akvaariosta todetaan kaloja vähentyneeksi, ja niiden tilalle joudutaan ostamaan uusia mahdollisesti toisen värisiä kaloja. Kalojen sairastuessa (tätäkin voidaan välillä havahtua) haetaan akvaarioliikkeistä jotain lääkettä ja kaadetaan sitä akvaarioon. Lääkitys uusitaan jos seuraavana päivänä ei ole selvää paranemistahavaittavissa. Ellei sekään aita, niin kokeillaan jotain toista lääkettä. Ja ellei sekään auta, ostetaan heti epidemian mentyä ohi uudet kalat entisten seuraksi. Kernaasti jotain täysin sopimatonta, kuten haimonneja yms.

Kalojen vaatimuksista ei keskustella myyjän kanssa (aina siitä tosin ei olisi edes hyötyä, sillä kauppiaaltahan ei voida vaatia myymiensä tuotteiden tuntemusta!?). Myytävät kalat voivat olla valmiiksi sairaita, tai ne sairastuvat nopeasti uudessa kodissaan. Toisaalta ennestään on vain yksi akvaario, joten karanteenia on täysin mahdoton järjestää.

Akvaarioon myydään myös harrastelijan tietotaidoista lainkaan piittaamatta kooltaan tai muista syistä sopimattomia kaloja. Lisäksi kalojen ominaisuuksia, kuten niiden pituutta vähätellään jo maahantuojien esitteissä.

Usein akvaario näiden kokemusten jälkeen siirtyy vintille tai kellariin, koska muitakin harrastuksia on. Niinkin voi käydä, että vahingoista ja kokemuksista otetaan oppia, jolloin harrastus muuttuu uudelleen (joskin toiselta pohjalta)mielenkiintoiseksi.

alkuun

Alku parempaan seura-akvaarioon

Tässä vaiheessa alkavat ehkä harrastuksen eri osa alueet kiinnostaa. Luetteloa erilaista mahdollisuuksia ei ole mielekästä tehdä, koska mahdollisuudet ovat lähes rajattomat puhtaista lajiakvaarioista erilaisiin biotoppi-, suku- heimo- ryhmä jne. tyyppeihin. Seura-akvaarion lisäksi asuntoon on ilmestynyt viljely-, karanteeni- ja sairaala-akvaarioita.

Seura-akvaariot säilyttävät asemansa vasta-alkajan ja yleisakvaarioina sekä olohuoneen koristeina, vaikka niitä voidaan perustellusti pitää kaikkein vaativimpana akvaariotyyppinä. Luonnossa kullakin eläinlajilla on oma kyseiselle lajille tyypillinen elinympäristö. Samansukuisia lajeja ei yleensä tavata samassa elinpiirissä vapaassa vedessä ja laajoilla alueilla liikkuvia sekaparvia ehkä lukuun ottamatta. Seura-akvaarion suhteellisen pieni koko rajaa tai sen pitäisi rajata isokokoiset ja vain suurissa parvissa viihtyvät lajit pois. Hoitajan virheet ja hoidokkien elintavoista tietämättömyys tai piittaamattomuus karsii toistuvasti sopimattomat yksilöt ja lajit pois. Valitettavasti luonnonkarsinta tapahtuu seura-akvaarioissa turhan kovalla kädellä silloin kun akvaariossa puhkeaa epidemiamainen kalatauti.

alkuun

Hyvä seura-akvaario

Hyvinhoidetussa seura-akvaariossa ei tarvita kalojen lääkitystä käytännöllisesti katsoen lainkaan. Turvautuminen lääkkeisiin ja erityisesti jatkuva sellainen osoittaa kiistatta akvaarion hoidossa olevan korjaamisen tarvetta. On perehdyttävä kunkin lajin elintapoihin ja vaatimuksiin sekä poistettava ne lajit tai yksilöt, jotka eivät kyseiseen tyyppiseen akvaarioon sovi.

Osa kaloista tulee alueilta joissa on kovaa ja/tai emäksistä vettä, osa taas alueilta joissa vesi on pehmeää tai hyvin pehmeää ja/tai hapanta. Tällaiset kalat eivät sovi samaan tasapainoiseen seura-akvaarioon.

Onnistuneen seura-akvaarion menestyksen salaisuus on harmoninen kokonaisuus, jossa jokaisella eläimellä on mahdollisuus toteuttaa omaa lajille tyypillistä käyttäytymistään terveenä ja mahdollisimman vähäisellä energiankulutuksella. Tämä edellyttää joko hyvää onnea, pitkällistä kokemusta tai perehtymistä akvaariossa vallitsevaan pienoismaailmaan.

Koko ajan uusia kalalajeja hankittaessa on huomioitu niiden vedenlaatu ja muut vaatimukset sekä kalojen mahdollisimman hyvä loisten ja bakteerien vastustuskyky.