Sivuston teko on kesken

Alkusivu - Taudit - Kalatuberkuloosi

Kalojen epänormaalit uintiasennot voivat johtua erilaisista syistä.

Kalatuberkuloosi

Vaarallisuus ihmiselle
Taudin oireet
Aiheuttaja
Hoito
Ennalta ehkäisy

Kalatuberkuloosi on käytännöllisesti katsoen parantumaton hitaasti kehittyvä, puhjenneena tappava, parantumaton, helposti leviävä, tarttuva tauti. Sen yleisyydestä maassamme ei liene tutkimustuloksia, mutta aina silloin tällöin mm. EELAan lähetetyistä akvaariokalanäytteistä se löytyy. Miten paljon se akvaariokaloja Suomessa vuosittain tappaa on siis hämärän peitossa.

alkuun

Vaarallisuus ihmiselle

Kalatuberkuloosi voi tarttua akvaariovedestä ihmiseenkin. Tästä seurauksena syntyy vaikeasti parantuvaa ihottumaa (Mehlhorn & all. 1992).

alkuun

Taudin oireet

Mulkosilmä Huomattava suuri osa maahan tuoduista kaloista kantaa kala-tuberkuloosia piilevänä. Alkuvaiheessaan tauti on oireeton tai lähes oireeton, joten sitä ei päällisin puolin mitenkään voi erottaa terveestä kalasta. Tauti kehittyy normaalisti vain hyvin hitaasti. Tauti voidaan oireettomista kaloista todeta mikroskooppisella sisäelinten tarkastelulla.



Kuva tuberkelipesäkkeestä Sairastuneissa kaloissa on sisäelimissä pieniä kystoja, granuloomeja, jotka voivat olla väriltään kellertäviä.

Kystoissa on tuberkuloosibakteereita, joiden ympärille kala on kasvattanut kotelon. Tauti saattaa olla pitkiä aikoja kehittymättä edelleen, ja hyväkuntoinen kala voi immunologisesti jopa tuhota bakteereita. Huonossa vedessä stressattuna ja heikkokuntoisena kala ei pysty vastustamaan tautia, vaan se kehittyy vakavaksi.

Taudin loppuvaiheissa kaloissa todetaan varsin monenlaisia oireita. Niiden avulla taudin oikea tunnistaminen ei kuitenkaan ole varmaa, vaan mikroskooppinen tutkimus tarvitaan. Ulkoisia taudinoireita ovat: vesipöhö, suomujen törrötys, mulkosilmät jne. Näiden lisäksi esiintyy suomu- ja silmävikoja, kidusvaurioita, hengitys- liikunta- ja käyttäytymishäiriöitä sekä erilaisia vikoja selkärangassa. Myös laihtumista esiintyy. Oireet eivät siis kuitenkaan paljasta taudin syytä, koska monen taudin loppuvaiheissa esiintyy samankaltaisia muutoksia.

alkuunAiheuttaja

Kalatuberkuloosia aiheuttavat Mycobacterium-sukuun kuuluvat sauvabakteerit. Tauti voi levitä paitsi suoraan kalasta toiseen, myös pohjamateriaalin ja veden välityksellä.

Lämpötila 25?C on bakteerin kasvulle optimi. Taudin aiheuttaja elää normaalisti saprofyyttinä (mädänsyöjä) kaikkialla akvaarion pohjalla, erityisesti lietteessä. Siksi se voi tulla akvaarioon lietteen, lietteestä peräisin olevan elävän ruoan ja kasvien yms. mukana.

alkuunHoito

Taudin hoitaminen lääkkeillä ei ole mahdollista. Akvaarioharrastaja ei voi mitenkään ehkäistä taudin leviämistä, koska siinä vaiheessa kun tauti voidaan ulkoisesti todeta, se on jo levinnyt!

Kehittyneen antibioottiresistenssin vuoksi kalatuberkuloosia ei enää käytännöllisesti katsoen lainkaan voi parantaa antibiooteilla.

Suomessa ei kovin helposti määrätä yhdistelmäantibiootteja akvaarikaloille.

alkuunEnnalta-ehkäisy

Ainoaksi hoitomuodoksi jääkin kalojen mahdollisimman hyvä hoito ja kunkin lajin kannalta paras mahdollinen veden laatu ja vesihygienia.

Vastatoimet: Runsaat viikottaiset vedenvaihdot 50-75%, ei ylikansoitusta, vaihteleva, mutta monipuolinen ruokavalio. Ei osteta kaloja kaupasta, jossa on sairaita ja/tai kuolleita kaloja jne. Kaikki ostetut kalat pidetään usean viikon karanteenissa jne.

Tauti kehittyy hyvissä olosuhteissa kalassa vain hyvin hitaasti, ja kala voi kapseloida bakteeripesäkkeen. Kun kala jostain syystä sitten stressaantuu, voi tauti puhjeta helposti akuutiksi, jolloin kalat alkavat tippua. Tuberkeli voi puhjeta avoimeksi haavaumaksi, josta toiset kalat saavat sisuksiinsa aktiivisia bakteereita.

Kaikki vähänkin epäilyttävät kalat on tällöin syytä lopettaa, jotta ne eivät pääse tartuttamaan muita. Pahin virhe, minkä akvaristi voi tässä tilanteessa tehdä, on ostaa kuolleiden kalojen tilalle uusia, jolloin ne siirtostressattuina voivat saada taudin välittömästi.

Koska huomattava osa tuontikaloista on taudinkantajia, pitäisi päästä siihen, että tällaiset kalaerät palautetaan alkuperämaahan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuontikaloille tehdään terveystarkastus jo tukkuportaassa. Pieni osa kaloista tarkastetaan sekä Ichthyosporidiumin että tuberkeleiden varalta. Tällöin ehkä joskus tulevaisuudessa päästään taudista eroon.